Kesäkonserttisarja Musiikkitalosta - Elämälle!

Konserttisarjan toisessa konsertissa kuullaan suomalaista musiikkia. Baritoni Kristian Lindroos johdattaa yleisönsä Oskar Merikannon helmiin yhdessä pianisti Tuula Hällströmin kanssa. Katso lisätiedot www.livestage.fi Liput: https://bit.ly/TicketmasterKristianLi...

ELÄMÄLLE! Kristian Lindroos, baritoni Tuula Hällström, piano Konsertit juontaa ja haastattelut toimittaa klassiseen laulumusiikkiin ja oopperaan erikoistunut toimittaja/juontaja Vesa Kytöoja.

Kesäkonserttisarja Musiikkitalosta - VÄLÄHDYKSIÄ

Sopraano Marika Hölttä avaa Helsingin Musiikkitalon konserttisalista striimattavan Kesäkonserttisarjan torstaina 28.5. klo 19 ainutlaatuisella ”Välähdyksiä”- konsertilla. Katso lisätiedot www.livestage.fi Liput: https://bit.ly/TicketmasterMarikaH VÄLÄHDYKSIÄ

Marika Hölttä, sopraano Tuula Hällström, piano Martina Roos, ohjaus Konsertit juontaa ja haastattelut toimittaa klassiseen laulumusiikkiin ja oopperaan erikoistunut toimittaja/juontaja Vesa Kytöoja.

Ilkka Kuusisto Lauluja • Waltteri Torikka • Mari Palo • Tuula Hällström - levy nyt kaupoissa!

Ilkka Kuusiston Lauluja-levyn julkistamiskonsertti oli eilen, 17.5.2019. Levy on nyt saatavilla hyvin varustetuilta musiikkisivustoilta ja levykaupoista sekä täältä.

Hurmaava duo hallitsi tarinankerronnan

Vielä parin päivän ajan vietetään Suomen Lied-akatemian organisoimaa Lied-kuuta, jonka aikana kuullaan konsertteja useilla paikkakunnilla. Yksi Helsingin-tapahtumista oli eilen Ackté-konserttisarjassa Kallion kirkon Café Sonckissa, kun tenori Juho Punkeri ja pianisti Tuula Hällström esittivät ihastuttavasti laaditun ohjelman. Punkeri on hunajanvaalealla tenorillaan herättänyt ansaittua huomiota vanhan musiikin taitajana, mutta hän on kunnostautunut myös liedin parissa voittaen esimerkiksi pari vuotta sitten ensimmäisen Helsinki Lied -kilpailun pianisti Maritta Mannerin kanssa.

Nyt kumppanina oli rautaisen kokenut, energiaa pursuava lied-pianisti Tuula Hällström, ja yhdessä oli koottu mukaansatempaava laulumatka, jossa ei kainosteltu kertoa rakkaustarinoita. Gabriel Faurélta valituissa lauluissa keväinen onnenhuuma ja elämän katoavaisuus punoutuivat kitkeränsuloisesti yhteen. Myös Gerald Finzin Shakespeare-laulusarja Let us garlands bring (1942) vuorottelee mitä syvimpien kuolema-aatosten ja kepeimpien lemmenleikkien välillä. Suomalaisissa kansan- ja yksinlauluissa taas toistui punaisena lankana huilu, joka kuvasteli herkkiä luontotunnelmia ja yksinäisiä mietteitä.

Tarinankerronnasta ei vivahteita ja yksityiskohtia puuttunut.

Rondo

Ylen aamu-tv: Mitä kansainvälinen laulukilpailu vaatii laulajalta?

Seitsemättä kertaa järjestettävän Mirjam Helin -laulukilpailun tänään käytävään finaaliin ei yltänyt yhtään suomalaista. Ensi kertaa kisoihin osallistunut sopraano Hannakaisa Nyrönen kertoi, mitä kilpailu vaatii laulajalta. Kilpailua säestävä pianisti Tuula Hällström kertoi laulajan ja pianistin yhteistyöstä.

Tämä kolahti: Sulosäveliä kivikirkossa

"Kun sinun hellä katseesi hyväilee minua täynnä rakkautta, haihtuu viimeisinkin murhe, joka painaa mieltä."

Saksan kielellä laulettujen Johannes Brahmsin rakkausaiheisten valssien sanat eivät avaudu pelkillä korvilla. Samalla kun kuuntelen niitä, luen suomeksi käännetyt laulujen sanat konsertin ohjelmalehtisestä. Erkki Pullisen rikkaan suomennoksen kautta kappaleiden sisältö avautuu hyvin.

Sävellykset – olipa kyse isosta tai pienestä musiikkiteoksesta – eivät ole pelkkää musiikkia ja sanojen virtaa. Minulle sanoitusten kautta avautuu kokonaisuus, jonka säveltäjä ja sanoittaja haluavat välittää eteenpäin. Haluan ymmärtää siitä edes jotakin.

Rakkaus on ihanaa ja suloista. Se on kaipuuta, tuskaa ja kärsimystä. Sävelet ja sanat kertovat sen kaiken, vieläpä moninaisin korulausein ja sävyin.

"Rakkaus on pimeä kuilu, liian vaarallinen kaivo; minä raukka putosin siihen, enkä enää kuule tai näe mitään."

Olipa hyvä, että luin suomennoksen. Nämäkin tuskaisen ihanat ajatukset olisivat jääneet minulta pimentoon ilman sitä.

Elokuun 8. päivän konsertin otsikko lupasi paljon: Kesäisen kevyesti keinahdellen. Esiintyjäkaartikin oli lupaava: Mari Palo, sopraano, Lilli Paasikivi, mezzosopraano sekä Tuomas Katajala, tenori ja Kristian Lindroos, baritoni. Pianoa soittivat osittain nelikätisesti Tuula Hällström ja Erkki Korhonen. Illan ohjelmistossa oli Brahmsin valssisarjan lisäksi suomalaisia lauluja Toivo Kuulalta ja Oskar Merikannolta. Konsertti päättyi Brahmsin uudemman valssisarjan lauluihin.

Tunti ennen konserttia järjestettävä taiteilijatapaaminen pidetään kirkon lähellä sijaitsevassa Pitäjätuvassa. Kun astuin sisään, paikka oli lähes täynnä kuulijoita. Pöydän takana istuivat kaikki illan esiintyjät. He esittelivät illan ohjelmistoa ja kertoivat ajatuksiaan kappaleista. Lisätietoja säveltäjistä ja kappaleista löysin myös ohjelmalehtisestä.

Mikä kolahti konsertissa? Pidin erityisesti esiintyjistä, etenkin huikeista laulajista. Pianisti Tuula Hällströmin soittama Merikannon Romanssi kolahti kovasti. Korkealle nousivat monet tutut laulut, kuten Pai, pai, paitaressu, Onnelliset sekä Kesäyö kirkkomaalla. Hienoa oli myös se, että opin taas hieman uutta musiikin maailmasta.

Aarnon vieraana

Aarno Cronvall haastattelee viime vuoden Timo Mustakallio -laulakilpailun voittajia Aurora Marthensia ja Sanna Iljiniä. Mukana myös pianisti Tuula Hällström.

TUULA HÄLLSTRÖM JA HANS-OTTO EHRSTRÖM OVAT KOKENEITA KILPAILUPIANISTEJA

Tuula Hällström ja Hans-Otto Ehrström ovat erityisen kokeneita laulajien pianisteja ja erityisen, erityisen kokeneita kilpailupianisteja. Kiinnostus laulumusiikkiin on molemmilla peräisin jo nuoruudesta. Kun kokemus ja repertuaari ovat vuosien kuluessa karttuneet, ei nopeatahtinen kilpailutilanne ole enää stressaava.

Prima vistaa Toivelaulukirjoista

"Rakkaus kamarimusiikkiin ja kamarimusisointiin on varmaankin ollut tie tähän lied-pianismiin", sanoo Tuula Hällström. Oma osuutensa on ollut myös opettajalla Sibelius-Akatemiassa eli Collin Hansenilla, joka tunnetaan erityisen hyvin laulurintamalla. 

"Vaikka olen käynyt läpi solistisen koulutuksen Sibelius-Akatemiassa, niin lied on aina ollut mukana. Sitten kun repertuaari on karttunut, niin homma on vienyt mukanaan ja olen hurahtanut täysin laulumusiikkiin." 

Tuula lähti aluksi tuttujen laulajakavereiden mukana mm. Kangasniemen laulukilpailuihin. Hiljalleen tuli uusia pyyntöjä tulla säestäjäksi. Takana on myös monia kertoja eri mestarikurssien pianistina. 

Parhaan prima vista -opin Tuula kertoo saaneensa kotona oman mummin lauluinnosta. "Joka joulu saatiin Toivelaulukirjoja, ja mummi halusi laulaa kaikki humpat ja iskelmät läpi. Siinä sitä 10-vuotias oppi pysymään perässä, sillä eihän pianisti voinut pysähtyä kun laulaja lauloi eteenpäin!" 

"Lied on oopperamusiikkiin verrattuna palkitsevaa siksi että se on sävelletty juuri pianolle." Itselle läheisintä musiikkia Tuulalle ovat usein juuri sillä hetkellä työn alla olevat kappaleet, mutta on joitakin joita ei voi ohittaa: Strauss, Sibelius ja Kuula muun muassa. Ylitse muiden ovat Straussin 'Morgen' ja Sibeliuksen 'Var det en dröm'.

Mitä tekisit, jos et olisi pianisti? "Jos en soittaisi, niin leipoisin kakkuja ja kattaisin pöytiä eli pitäisi varmaan kahvilaa, jossa musisoitaisiin", Tuula sanoo iloisesti. Toisaalta, erityisesti viime kesänä mielessä oli ("en tiedä voiko tätä paljastaa") lukea itsensä terapeutiksi. Siinä kiehtoo ihmisten kuunteleminen ja kommunikointi. 

Kilpailupianistin rooli ei ole turvallinen mutta inspiroiva!

"Säestin jo tosi aikaisessa vaiheessa laulajia, 15-vuotiaana vedettiin Tannhäuseria Lohjalla, kun basso Johan Tilli, joka on myös Lohjalta kotoisin, pyysi kanssaan musisoimaan. Ja olin myös Kangasniemellä laulajia säestämässä saman ikäisenä." Nyt Hans-Otto Ehrströmillä on jo 25 vuotta takana alalla, mutta tuntuu että laulumusiikki jaksaa aina vaan puhutella. 

"Opiskeluaikana Sibelius-Akatemiassa päädyin pian laulajien pariin. Sitten piti hetki keskittyä omaan diplomiin, mutta sen jälkeen taas siirryin nopeasti laulumusiikkiin. Olin kaksi vuotta Zürichin oopperastudiossa ja tulin sieltä Erkki Korhosen mukana Suomen Kansallisoopperaan."

"Jossain vaiheessa lehdistö päätti että olen korrepetiittori enkä piansti", Hans-Otto toteaa humoristisesti. "20 vuotta on jo kertynyt myös Lappeenrannassa kisapianistina."

"Tämä on kivaa hommaa. Kansallisoopperassa olen etuoikeutettu kun saan koko ajan tehdä ammattilaisten kanssa töitä. Olen myös saanut soittaa läpi kaikki unelmoimani ohjelmistot. Kotona soittelen kaikkia ohjelmistoja, kilpailuissa pitää nopeasti ja lyhyessä ajassa löytää energia ihmisten välillä. Se ei välttämättä ole turvallista mutta minusta se on inspiroivaa!"

YLE Klassinen

RECITAL “TUULIA” WITH PIANIST TUULA HÄLLSTRÖM

Konserttiarvio: Loistava kotimaisten laulujen konsertti Savonlinnasalissa
Oskar Merikanto, Toivo Kuula, Armas Järnefelt, Aarre Merikanto, Leevi Madetoja, Jean Sibelius

Tuuli Takalan ja Tuula Hällströmin konsertin jälkeen oli jotenkin tyhjä olo, tuntui että kaikki oleellinen on nyt kuultu. Monesti tuli mieleen, että juuri noin tuokin ja tuokin kohta pitää laulaa, miksei kaikki laulajat laula niin kun se kerran on niin helppoa. Helppoa tai ei, Takala on saavuttanut ilmaisussaan tason, jota voi vain ihailla. Jo aiemmin, Mustakallio-voiton yhteydessä, äänen kauneus ja taipuisuus herätti huomiota. Sen jälkeen on tullut lisää voimaa, mitä tarvitaankin suurilla oopperalavoilla. Ihmetystä herätti, kuinka voimakkainkin ylä-äänen forte soi korvissa niin miellyttävästi ja pyöreästi.

Takalan äänen perussävy säilyy samanlaisena kaikissa rekistereissä. Hiljaiset pianissimot soivat yhtälailla herkästi ja kauniisti, ääni helähtää rekisteristä toiseen kevyen notkeasti, antaen eväät sävellysten monipuolisille tulkinnoille.

On hienoa että kansainvälistä uraa tekevä laulaja pitää konsertin vain kotimaisista sävellyksistä. Kaikkein perinteisintä osastoa olivat Oskar Merikannon ja Armas Järnefeltin laulut. Juuri näitä lauluja oli todella ilo kuulla herkkinä ja tutkittuina tulkintoina. Tarina kertoo, että kun Sibelius äityi moittimaan Merikantoa, tämä totesi, että ”no, sinunpa laulujasi eivät ainakaan roskakuskit laula”. Tarina kuvaa sitä miten Merikanto halusi olla koko kansan säveltäjä.

Takala ja Hällström olivat löytäneet kuluneesta “Kun päivä paistaa” –laulusta runollisuutta, mitä harvoin kuulee tuon laulun yhteydessä. Tulkinta soljui rennon vapautuneesti, kuten monen muun laulun.

Toivo Kuulan sävellyksissä Takala ja Hällström virittyivät astetta tummempiin tunnelmiin. Erityisen suuren vaikutuksen teki “Paimenet” –laulu, tuntui kuin koko sali pidätti hengitystä sen ajan. Myös Aarre Merikannon kaksi laulua, “Kuutamolla” ja “Kesäyö”, saivat hyvin kauniin ja rauhallisen tulkinnan.

Sibeliuksen “Kukka-sarja” oli kuin kokoelma pieniä koruja, pieniä tarinoita, joissa Takalan äänen notkeus pääsi oikeuksiinsa.

Vankkaa Sibelius-osastoa täydensi Hällströmin hienosti tulkitsema “Des-duuri Romanssi” pianolle.

SIBELIUKSEN JUHLAVUODEN KONSERTTISARJA LONTOOSSA

Festivaali käynnistyi 12.9. avajaiskonsertilla St. John'sissa Smith Squarella, missä esiintyivät sopraano Mari Palo, tenori Jussi Myllys sekä pianisti Tuula Hällström. Sekä The GuardianinAndrew Clements että The TimesinRichard Morrison palkitsivat esityksen kolmella tähdellä. Nuoret suomalaislahjakkuudet saivat ansaittua kiitosta. Erityisesti kriitikkoja viehättivät suomalaiset kansanlaulut. "Pidin kovasti myös Ralf Gothónin nokkelista, mutkittelevista ja virtuoosimaisista sovituksista suomalaisista kansanlauluista. Oikukkaine kielineen ja hullunkurisuuksineen ne olisivat ihanteellisia encoreja kenelle tahansa laulajalle, huolimatta siitä onko tämä suomalainen vai ei" kirjoitti Morrison. Clements puolestaan kirjoitti, että Palon kirkas ja uskalias sävy oli parhaimmillaan nokkelissa ja anarkisissa kansanlauluissa. Britannian Sibelius Societyn johtaja Edward Clark kehui artikkelissaan internetjulkaisu Classical Sourcessa erityisesti pianisti Tuula Hällstömiä: "Pianisti Tuula Hällström osoitti merkittävää herkkyyttä konsertissa kuulluille lukuisille ja vaihteleville mielialoille."

Tuula Hällström ei ole säestäjä vaan liedpianisti

Tuula Hällström on ensimmäinen pianotaiteilija, joka antaa ensikonserttinsa Sibelius-Akatemiassa liedpianistin tittelillä. Hän on valinnut konsertin teemoiksi sillat, unen maailmat sekä sisäiset ja todelliset kaupungit.

Konsertissa kuullaan kantaesityksenä Sebastian Fagerlundin laulusarja Edith Södergranin, Bo Carpelanin ja Claes Andersonin runoihin. Laulajina ovat sopraanot Laura Heinonen ja Angelika Klas, mezzosopraano Jenni Packalén ja bassobaritoni Nicholas Söderlund.

Hällström arvelee tuoreessa Rondo-lehdessä, että liedpianistin roolin arvostus on viime aikoina noussut, mutta sanasta säestäjä pitäisi vielä päästä eroon.

– Usein se on silkkaa ajattelemattomuutta. Liedissä on kyse tasavertaisesta kamarimusiikista, hän painottaa lehdessä.

Konsertti on 23. maaliskuuta. Jos sitä ennen Hällströmin herkkää soittoa pääsee kuulemaan Makuukamarioopperan esityksissä Ateneum-salissa. Jaakko Kuusiston säveltämän ja Pertti Sveholmin ohjaaman oopperan Helsingin ensi-ilta on huomenna.

TUULI TAKALAN IHANAT LAULUT JA TUULA HÄLLSTRÖMIN TAITURUUS KOHTAAVAT JÄLLEEN SAVONLINNASSA

Tilanne on hauska: Tuulia-konsertti juhlistaa Tuuli Takalan ja Tuula Hällströmin ensimmäistä levyä, mutta Hällström ei ole paikalla, vaan osallistuu keskusteluun puhelimen kautta.

— Otetaanko yhteiskuva minusta ja puhelimesta, nauraa Tuuli Takala.

Sunnuntaina tämä valovoimainen lied-pari esiintyy ensimmäistä kertaa sitten MaunoKoiviston muistotilaisuuden.

— Se oli ikimuistoinen tilaisuus. Esitämme Savonlinnassa kaikki kolme laulua, jotka lauloimme sielläkin, kertoo Takala.

Sunnuntaina on harvinainen tilaisuus kuulla Tuuli Takalaa lied-laulajana. Takalan ura on rakettimaisessa nousussa. Vuoden 2013 Mustakallio-voittaja laulaa nyt ympäri Eurooppaa muun muassa Yön kuningattaren osaa. Vakituinen kiinnitys on Dresdenissä, mutta Takala on vieraillut jo muun muassa Berliinin Deutsche Operissa.

Olavinlinnassa hänen helkkyvää sopraanoaan voi kuulla vielä kerran, perjantain Faust-esityksessä. Kesällä 2019 Takala ei ole juhlien solistina.

Mitäs naisia?

Kun kysyy Tuula Hällströmiltä, millainen on Tuuli, tulee pelkkää positiivista ylistystä.

— Tuuli on energinen, hyväntuulinen, herkkä mutta samalla vahva siinä, mitä on päättänyt. Hän on uskomattoman hieno muusikko, avoin, valloittava, kaunis, nopea...

Entä millainen on Tuula?

— Aika paljon samoja ominaisuuksia. Positiivinen, luova, nopeasti reagoiva, taitava pianisti, intuitiivinen, luotettava, luettelee Takala.

Edes välimatka ei haittaa hyvää yhteistyötä.

— Kun en päässyt Suomeen, meillä oli Tuulan kanssa skype-harjoituksia. Yhteyden viiveen huomasi vain nopeissa kappaleissa, nauraa Tuuli.

Tuula Hällström, armoitettu lied-pianisti, on löytänyt Tuuli Takalassa hienon lied-parin.

Pohjana ensimmäinen levy

Sunnuntain konsertin pohjana on kaksikon ensimmäinen levy Tuulia, joka ilmestyi itsenäisyyspäivänä 2017, Suomi 100 -päivänä. Idea levyyn syntyi elokuussa 2017 Tuuli Takalan häissä.

— Tapasimme ensimmäistä kertaa Savonlinnassa, Timo Mustakallio -kilpailuissa. Ensimmäinen laulu oli Ja päivä paistaa. Sen jälkeen olemme tehneet töitä yhdessä. Häissä syntyi idea levystä, ja kaikki asiat loksahtivat kohdalleen nopeasti.

Äänitykset tehtiin lokakuussa, ja levy ilmestyi joulukuussa. Kyseessä on Tuuli Takalan ensimmäinen levy.

— Idea oli tehdä kokonaan suomalainen levy. Lopulta päädyimme siihen, että otamme eri säveltäjiltä lauluja, kaksi kultakin, kertoo Takala.

— Suomalaiset liedit ovat olleet minulle aina rakkaita. Nyt, kun asun Saksassa, ovat ne tulleet vielä tärkeämmiksi. Kyllä vieraassa maassa yksin omassa kämpässä tulee joskus yksinäinen olo, ja silloin kotimaiset runot ja musiikki puhuttelevat erityisesti, miettii Takala.

Kuin menisi lenkille

Oskar ja Aarre Merikanto, Toivo Kuula, Ralf Gothonin kansanlaulusovitukset, Armas Järnefelt, Aarre Merikanto, Leevi Madetoja ja Jean Sibelius: Tuulia-konsertti on kattava Suomi-liedin läpileikkaus.

— Nämä ovat kaikki lauluja, jotka puhuttelevat ensi kuulemalta. Ei tarvita esittelyä tai analyysia, riittää, että on avoin ja ottaa musiikin ja runot vastaan, miettii Tuula Hällström.

Hän muistuttaa siitä, kuinka ainutkertainen asia on konsertti.

— Kun on vain pianisti ja laulaja, voi tulkinta muuttua vahvastikin esityksessä. On helppo lähteä mukaan toisen tekemiseen. Juuri se on lied-musiikissa hienoa.

I-S