Viime vuonna tässä Uudet levyt -ohjelmassa esiteltiin joukoittain levyjä, jotka liittyivät satavuotiaan Suomen juhlintaan ainakin logollaan. Yksi unohtui joukosta: sopraano Tuuli Takalan ja pianisti Tuula Hällströmin valikoima kotimaan kauneimpia kansallisromanttisia lauluja. Unohtuminen johtunee siitä, ettei taidemusiikin markkinointi ole ydintoimialaa levyn julkaisseelle kiinteistöjalostusyhtiö Lindström Investille. Mutta nyt kun sain levyn työpöydälle, ilo on sitä suurempi.
Tuuli Takala nousi Suomessa sopraanotähdeksi vuonna 2013 voitettuaan sekä Timo Mustakallio -laulukilpailun että Kangasniemen laulukilpailun. Takalan ura on jatkanut tasaisen varmassa nousussa myös ulkomailla, mutta debyyttilevyn hän sai aikaiseksi vasta nyt. Outoa että levylle piti hankkia julkaisija tavallisten yhtiöiden ulkopuolelta - Takalassa on nimittäin ainesta Isokoskeksi Isokosken paikalle. Hänellä on miellyttävä, perusterve ja tarvittaessa komea lyyrinen sopraano, jolla hän tekee musiikkia tyylikkäästi, vailla diivan elkeitä. Takalan kyllä tunnistaa Takalaksi; esimerkiksi juuri Isokoskeen verrattuna äänessä on mattaisempi tai nasaalimpi hohde, ja inhimillistä puhesävyä on vähemmän, joten sanoista saa huonommin selvän.
Mutta tyttömäistä helinää on jäljellä senkin edestä, samoin taitoa sulavaan ohjelmasuunnitteluun - harva osaa kerätä kaksikymmentäkaksi kansallisromanttista pikkulaulua näin raikkaaksi paketiksi. Kilpisen, Kuulan, Oskar Merikannon ja kumppanien myötä tunnelma pysyy pääosin haaveellisena tai romanttisena, mutta sekaan on heitetty muutama moderni tai ilakoiva laulu, jotka pitivät ainakin minut hereillä koko levyn ajan.
Kiitoksen ansaitsee myös pianisti Tuula Hällström, joka tarkalla otteellaan luo laulujen karaktäärit silloinkin kun Takala pidättäytyy tulkinnasta jopa liikaa. Levyn äänityskin on mainio, mutta tuottajankorvaani särähti taas muutama digitaalisärö. Dynaamisen sopraanoäänen masterointi on mitä ilmeisimmin hankalaa hommaa. Kiinteistösijoitusyhtiön osaamispotentiaali puolestaan näkyy siinä, että raitojen numerot ja kestot puuttuvat tykkänään, mikä haittaa levyn käyttöä.
Designin puolesta levy kyllä kelpaa mainiosti Hakalan potretiksi, ja musiikillisesti kokonaisuus on yksi parhaista kansallisromanttisista resitaaleista, mitä tiedän.
"Tuulia", suomalaisia lauluja, säv. Kilpinen, I. Hannikainen, Järnefelt, O. Merikanto, A. Merikanto, I. Kuusisto, Kuula, Melartin, Madetoja ja Sibelius. - Tuuli Takala, sopraano, ja Tuula Hällström, piano. (Lindström Invest, LICD17002)
toimittajana Kare Eskola.