Songs of Late Summer
Songs of Late Summer
Songs of Late Summer
Sami Luttinen / Tuula Hällström
The compositions of Mikko Heiniö and Yrjö Kilpinen are presented by bass singer Sami Luttinen and pianist Tuula Hällsröm on this new release. This is the world première recording of Heiniö’s Syyskesän laulu (Song of Late Summer) and the world première recording as a cycle of Kilpinen’s Reflexer (Reflections). The lyrics by Lassi Nummi on Syyskesän laulu are in Finnish, and the ones by Pär Lagerkvist on Reflexer are in Swedish.
The Finnish bass Sami Luttinen studied singing at the Sibelius Academy in Helsinki. In addition to his numerous operatic work, Luttinen appears as a concert soloist throughout Europe. He can frequently be heard in radio broadcasts and he has done several recordings. Luttinen also appears regularly in song recitals, his repertoire ranging from Romantic German Lieder to French mélodies and Russian and Scandinavian song repertoire.
Tuula Hällström is one of the most sought after pianists of her generation, enjoying a succesful career both in chamber music and lieder. She regularly collaborates with singers in concerts, master classes, operas, and song contests. In the spring of 2003 Hällström received her piano diploma from Sibelius Academy with honors. Her piano teachers include professor Erik T. Tawaststjerna and Collin Hansen. Hällström has given concerts all around the world.
Syyskesän bassohehkua
YLE/ toimittajana Kare Eskola.
Sami Luttinen on kokenut ja Keski-Euroopan oopperalavoilla arvostettu basso, mutta soololevyllä hänen äänensä syvyyttä ei vielä ole päässyt mittailemaan. Tilanne korjautuu Alban uutuuslevyllä, jolla Luttinen yhdessä pianisti Tuula Hällströmin kanssa esittää Mikko Heiniön laulusarjan Syyskesän laulu Lassi Nummen runoihin sekä Yrjö Kilpisen Reflexer Pär Lagerkvistin runoihin.
Heiniön sarja on vuodelta 2008 ja Kilpisen sarja vuodelta 1922, mutta sävelkieleltään ne sopivat hyvin yhteen. Heiniö käyttää sointuisaa, spektraalivetoista harmoniaa Nummen lempeiden karaktäärien sävelittämiseen, kun taas Lagerkvistin eksistentialismi innostaa uusklassikko Kilpisen kurottamaan kohti ekspressionismia. Lisäksi kumpikin sarja sekä runoiltaan että tunnelmaltaan sopii syvän bassoäänen mietteliääseen, tummaan perusilmaisuun. Syyskesä hehkuu alakuloisena mutta hehkuu silti.
Luttisen basso on kovasta käytöstä huolimatta oivassa kunnossa, ja etenkin Heiniön lauluissa hän pitää volyymin hillittynä ja otteen kevyenä, mikä on musiikille eduksi. Basso profondollahan riittää luonnostaan auktoriteettia hiljaisessakin laulussa, mutta intonaatioon pitää panostaa. Luttisen kunniaksi on sanottava, että levyn kromaattista melodiikkaa pystyy enimmäkseen seuraamaan, vaikka poikkeuksia on. Kilpisen Regnet slår och slår ei ota hahmottuakseen, ja joissakin hiljaisissa sisääntuloissa Luttinen joutuu etsiskelemään sekä säveltä että kvaliteettia, ja tuloksena ääni aavistuksen roikkuu. Kilpisen sarjan loppupuoli osoittaa, että tervettä volyymia totisesti Luttisella riittää - mutta toisaalta Var är den djupa glädjen -laulun loppuhehkutuksessa on turhaa säröä.
Heiniön sarjassa Luttinen osoittaa mestaruutensa taituroimalla herkillä ohenteilla ja syvillä murahduksilla, mutta peruslaulussa sävykirjo ei ole ilmeikkäimpien baritonien veroinen. Pianisti Tuula Hällström onneksi maalaa lauluihin tarpeeksi värejä ja ottaa oman tilansa ison basson rinnalta.
"Songs of Late Summer". Mikko Heiniö: Syyskesän laulu. Yrjö Kilpinen: Reflexer. - Sami Luttinen, basso, ja Tuula Hällström, piano. (Alba, ABCD 427)